Valitettavasti seuraavaksi kokeilussa ovat biologiset lääkkeet, joista en ole kovin innostunut...
Tuntuvat lääkkeiltä, jotka tod.näk. rajoittavat enemmän elämää kuin itse sairaus...
Puhumattakaan niiiden hinnasta. Sillä rahalla hitto vie ostaisi jonkun kunnollisen merkkilaukun.. Puhumattakaan siitä jos aloitan lääkkeet tämän vuoden puolella, maksan sen 700 euroa, ja sitten taas se 700 euroa uudestaan tammikuussa. Ja onhan siinä se pikku juttu vielä, että tilillä on rahaa ehkä 50 euroa...
Harmittaa sun puolesta, ettei oikeanlaista lääkitystä ole löydetty. Vaikka biologiset lääkkeet on pirun kalliita, niin jospa niistä olisi apua..! Tsemiä tuon taudin kanssa!!
VastaaPoistaItse pääsin tänään viimein reumalääkärille Suomen terveystalolle, tähän saakka olen ollut vain fysiatrin hoidossa. Nyt on tulehtunut siis oikea si-nivel, molemmat polvet, molemmat akilles-jänteet ja kyynärnivelet. Diagnoosi oli aivan selvä, sillä oikeassa si-nivelessä näkyi TAMMIKUUSSA otetuissa röntgenkuvissa selkeä muutos. Uskomatonta, että röntgenlääkäri eikä fysiatri osanneet sitä tulkita!! Nyt olen tavallaan turhaan kituuttanut pelkillä puoliksi toimivilla kipulääkkeillä..
Edessä pääsy reumapolille, magneettikuvaus mahdollisimman pian ja kortisonin aloitus. Toivottavasti oikea lääkitys löytyy, vie mehut ihmisestä tämä tauti.. Näen silti olevani jollakin tavalla onnekas, sillä diagnosointi otti kohdallani vain 1,5v.
Ja edellisistä kommenteista luinkin, että leivonta on monen meistä sydäntä lähellä:) Hassu yhteisyys, itse olen kanssa kova leipomaan ja laittamaan ruokaa:)
Joo, pakkohan niitä vissiin on kokeilla, kun hoitovasteet on ollut niin hyvät niissä. Mutta harmittaahan niissä niiden elämää rajoittava puoli; ei sitä niin vain lähdetäkkään matkalla, jos on lääke, joka on säilytettävä kylmässä koko ajan...
VastaaPoistaItselläni kävi onni, ja sitten kun yths:n lääkäri löysi vian, pääsin heti tuohon reumapoliputkeen sen jälkeen on kyllä asiat melkolailla aina järjestyneet:)
Onhan tuo 1,5 vuotta todella lyhyt aika minkä srr-diagnoosin saaminen kestää kun vertaa keskiarvoihin, jotka ovat n. 10 vuotta. Siihen verrattuna oma neljä vuottakin tuntuu lyhyeltä:)